Farkkuopas

Farkkukankaat!

Denim on itse asiassa oma erityinen kangaslaatunsa. Mutta vuosien saatossa se on muodostunut synonyymiksi sanalle “jeans”. Kaikki farkut on valmistettu denimistä. Mutta on olemasssa monta tapaa kutoa kangas, josta farkut valmistetaan.

Denim

Farkut tai farkkukangas. Oikeastaan nimitys farkkukankaalle, joka luo tunnusomaisen vinon kuvion kankaan nurjalle puolelle. Vuosien saatossa termiä on kuitenkin alettu käyttää nimityksenä farkuille.
 
 
Broken twill
Kudontatekniikka, joka luo kankaan nurjalle puolelle selkeän siksakkuvion.
 
 
 
 
 
 
Ring Spunn
Kudontatekniikka, joka luo tunnusomaisen raidallisen ilmeen.
 
 
 
 
 
 
Oz
Termi, jota käytetään kankaan painosta, ilmaus englantilaiselle mittayksilölle unssille, (ounce = 1/16 pauna tai 28,35 grammaa).
 
 
 
 
 
 
Selvage
Ero tavallisen denim-kankaan ja selvage-denimin välillä on peräisin kudontatavasta. Ennen kaikki denim-kankaat kudottiin sukkulalla, joka pujott lankaa edestakaisin kangaspuissa. Kun sukkula kääntyy kankaan reunalla ja lähtee vastakkaiseen suuntaan, syntyy reuna joka on täysin kiinteä. Reunaa kutsutaan hulpioreunaksi (englanniksi selvage) ja se estää kankaan purkautumisen.
 
 
 
 
 
 

Pesukäsitellyt farkut!

 
Farkut voidaan käsitellä sairaan monella eri tavalla.
 
 
Rinse wash
Kevyt vesipesu, joka kutistaa kangasta ja poistaa liian värin.
 
 
 
 

Stone wash
Kivipesu tarkoittaa, että farkut pestään yhdessä hohkakiven kanssa, joka on huokoista laavakiveä. Kivi kuluttaa lähinnä saumoja ja reunoja ja luo kulutetun ilmeen.
 
 
 
 

Super Stone wash
Farkut pestään hohkakiven kanssa kuten edellä, mutta vähintään 30 minuuttia. Suuri osa väristä irtoaa ja farkut näyttävät todella kulutetuilta.
 
 
 
 

Dark Stone wash
Farkut pestään jälleen hohkakivellä, mutta lyhyemmän aikaa kuin super stone washissa. Sen ansiosta suurin osa väristä jää jäljelle ja pesuefekti näkyy selkeämmin saumoissa ja reunoissa.
 
 
 
 

Moustache
Farkut käsitellään ennen pesua hiekkapaperilla jotta niihin saadaan kulunut ja poimuinen ilme, ennen kaikkea polviin ja haaroihin.
 
 
 
 

Vintage
Pääainesosat ovat vesi, hohkakivi ja hiekkapaperi. Riippuen hohkakiven laadusta farkut kuluvat erilailla.
 
 
 
 

Farkkumallit

 
Jotkut farkut levenevät alaspäin (jotta saappaat mahtuvat lahkeen alle).
Toiset taas ovat tikkusuoria (niiden kanssa puetaan sirot ballerinat).
Tsekkaa täältä miksi näitä malleja kutsutaan.
 

 
 
 
 
 
 
 

Farkkujen peseminen?

 

Toivomme, että voisimme kirjoittaa “älä koskaan pese farkkujasi”, mutta aivan niin yksinkertaista se ei tietenkään ole. VAI? Jossain vaiheessa farkut täytyy kuitenkin pestä. Kyseinen prosessi voi olla yksinkertainen, monimutkainen tai jopa hieman outo.

Usein sanotaan, että tuliterät farkut eivät saisi nähdä pesukonetta kuuteen kuukauteen, eikä se tosiaan ole hassumpi neuvo.

Kylve farkut jalassa

Jos farkkujen kutistuminen tai alkuperäisen värin lähteminen tosiaan huolestuttaa, voi housut viedä kemialliseen pesuun ensimmäisellä kerralla, mutta yleensä se ei ole välttämätöntä. Se, joka todella rakastaa farkkujaan ei pistä niitä pesukoneeseen vaan vetää ne jalkaansa ja hyppää kylpyammeeseen. Kynttilän valo, hyvä kirja, haaleaa vettä ja vähän saippuaa, täydellinen yhdistelmä. Ja mikäli jaksat vielä kuljeskella housut jalassa kunnes ne kuivuvat, saat täydellisen istuvuuden (tietysti ne voi myös ripustaa kuivumaan ammeseikkailun päätteeksi). Muutaman kylvyn jälkeen farkut voi hyvillä mielin panna koneeseen: pese ne max 30 asteessa ilman pesuainetta tai hienopesuaineella. Vältä linkoamista, äläkä ikinä, IKINÄ!, pane niitä kuivausrumpuun. Rumpukuivaus kuluttaa farkkuja huomattavasti ja saa ne usein kutistumaan.

Farkuissa on eroja

Kaikkia farkkuja ei voi pestä ja hoitaa samalla tavalla. Farkuissa on nimittäin eroja, denim-kankaat voivat olla eri paksuisia, eri värisiä ja pesut vaihtelevat. Osa farkuista on sitä paitsi täysin pesemättömiä, ja silloin niitä ei pestä normaaliin tapaan, jotta ne eivät menettäisi luonnettaan ja tyyliään. Eroja on myös siinä miten pestään esimerkiksi valkoiset farkut tai twillfarkut, jotta ne ikääntyisivät tyylillä. Lisätietoa ohessa.

Älä koskaan käytä valkaisuainetta sisältävää pesuainetta

Kun peset farkkujasi, älä koskaan käytä valkaisuainetta sisältävää pesuainetta – vältä valkopyykille tarkoitettua pesuainetta ja tarkasta aina pesuainepaketin tuoteselosteesta, lukeeko siinä “optinen valkaisuaine” tai vastaava. Valitse mieluummin tummille väreille tarkoitettu mieto pesuaine, muuten denim-kangas saattaa menettää hohtonsa ja farkut luonteensa. Tässä loisto vinkki siihen miten voit välttää värin lähtemisen. Kun peset farkut ensimmäistä kertaa, käännä ne nurinpäin ja lisää koneeseen viinietikkaa. Se auttaa sinisen värin tarttumisessa denim kankaaseen, siten, että pesu pesun jälkeen täydellinen sininen farkkuväri tulee esiin! Mmmm – mmmm!

Toimi näin: pese farkut kylmässä vedessä, kaada koneeseen yksi kupillinen viinietikkaa (aseta koneeseen puolikas pesuohjelma mikäli se on mahdollista). Sammuta kone/ohjelma ja anna farkkujen rauhassa imeä vesi ja etikka – mielellään yön yli. Käynnistä aamulla kone ja anna sen käydä läpi koko pesuohjelma. Muista välttää kuivasrumpua ja – kaappia.

Aseta farkut kuivumaan kosteina.

Anna kosteiden farkkujen kuivua henkarilla, pyri siloittamaan denim kankaan rypyt käsin. Älä koskaan kuivata farkkujasi kuivausrummussa tai –kaapissa! Se ei tee hyvää farkuille. Mieti kaikkea sitä nukkaa, joka kerääntyy kuivausrumpuun – juuri siinä piilee makeiden farkkujesi salaisuus!

Pesemisen sijaan voit tuulettaa niitä, ripusta vaikka ulos ikkunasta pariksi tunniksi. Poikkeustapauksia ovat farkut, joissa on valmiiksi pesukäsittely – silloin ne eivät ole enää yhtä arkoja pesulle. Ohessa vielä muutamia pesuvinkkejä, jotka voit ottaa huomioon/tai jättää huomioimatta.

Kuinka säilyttää täydellinen, kulunut sininen väri?

Kun tunnet, että farkkusi ovat saavuttaneet sen täydellisen sinisen värin, miten saat sen säilymään? Vaikeaa. Mutta vältä pesemästä farkkujasi liian usein. Jos sinun täytyy pestä – pese ne aina kylmän veden ohjelmassa pesukoneessa. Tai vie farkut kemialliseen pesuun.

Kaikki farkut eivät kestä pesua!

Tummansinisiä, pesemättömiä tai nk. raa’asta denimistä valmistettuja farkkuja ei mielellään kannata pestä – tai pese niin harvoin kuin mahdollista. Raw denim farkut pääsevät kunnolla oikeuksiinsa kun peset ne ensimmäisen kerran vasta puolen vuoden käytön jälkeen. Sinä aikana kangas laskostuu ja kuluu ja saat housuihisi täysin yksilöllisen kulutuksen, jota ei yksikään hiomakone maailmassa pysty kopioimaan. Lisäksi saat housut, jotka ovat täysin muotoutuneet sinun vartalosi mukaan.

Värin irtoaminen

Denim on puuvillamateriaali, joka eroaa tavallisesta puuvillasta siten, että se sisältää indigoväriä, joka päästää väriä. Uudet farkut voivat siksi ”kuivavärjätä” ja värjätä vaaleita materiaaleja. Taskut ja polvet sekä reidet ja takamus kuluvat erityisesti ja kangas päästää eniten väriä uutena kun farkut ovat tummimmillaan.

Vaatteen hoitoohjeet

Yksi perushoitoohje on noudattaa tuotteen pesuohjetta (pese farkut kuitenkin max 30 asteessa vaikka ne ohjeen mukaan kestäisi korkeampia lämpötiloja) ja pese farkut aina nurinpäin käännettynä. Pese farkut erikseen ensimmäisellä kerralla välttääksesi indigovärin tarttumisen muihin vaatteisiin. Jotta farkut eivät kuluisi raitaisiksi, on tärkeä välttää pesuaineen yliannostusta, housujen jättämistä kosteina koneeseen ja pesukoneen sullomista liian täyteen. Käännä farkut takaisin oikeinpäin ennen kuivaamista, niin väri ei haalistu taitteista. Toisaalta osa denimin viehätystä on juuri kuluminen, joka antaa vaatekappaleelle hienon ja persoonallisen leiman ja luonteen.

Tahrat

Yksittäiset tahrat voi poistaa kosteuspyyhkeellä. Veden käytössä tulee olla varovainen, koska se voi saada aikaan vaaleita läiskiä farkkuihin – alkuperäinen tahra saattaa tässä tapauksessa olla siistimpi? Jos kuitenkin haluat saada sen pois, on varminta kääntyä kemiallisen pesun puoleen.

 
 
 
 

Farkkujen anatomia

Olemme pistäneet farkut paloiksi. Tässä syväluotaus farkkuihin ja niiden eri osiin.

Vyötärö

Juuri nyt monet mimmien farkut ovat korkeavyötäröisiä. Korkea vyötärö ei kuitenkaan sovi kaikille. Se saa aikaan sen, että vartalon yläosa lyhenee (koska farkut ylettyvät korkeammalle). Mikäli yläkroppa on todella pieni saattaa tämä näyttää hassulta. Mutta hassu voi olla myös tyylikästä. Sen sinä päätät itse.

Haarat

Vuonna 1937 Levi’ s alkoi peittää farkkujen takataskujen niitit, koska niiden valitettiin naarmuttavan tuoleja ja satuloita. Viimein niitit hävisivät kokonaan. Mutta yksi niitti jäi paikoilleen vähän pidemmäksi aikaa, ja se oli niitti, joka piti housut koossa haaroista. Valituksia sateli cowboylta, jotka väittivät polttaneensa itsensä niitillä istuttuaan liian lähellä leiritulta. Mutta Levi’sjohtaja Walter A Haas ei hevillä uskonut ja 1941 hän päätti koeistua 501:t nuotion äärellä. Hänen välittömästä käskystään niitti sitten hävisi lopullisesti.

Takataskukirjailut

Vaikka farkkujen takataskuissa usein nähtävällä kirjailulla ei ole mitään varsinaista tarkoitusta, on siitä tullut tunnusmerkki samalla tavoin kuin auton jäähdyttimen kuviot osoittavat heti missä tehtaassa se on valmistettu. Evisu (joka otti nimekseen japanin ääntämyksen “Levi’s”-sanasta) aloitti 90-luvulla uuden trendin maalaamalla farkkuihin ylimitoitetun logon. Leviksellä oli maalatut takataskusaumat toisen maailmansodan aikaan, jolloin langoissa säästettiin.

Nahkapala

Kaksi miestä ohjaa hevostaan omaan suuntaansa. Keskellä on farkkupari hevosiin sidottuna. Kuvan yrityksen repiä housut rikki kuuluu tietysti osoittaa niiden ylivoimaista lujuutta, ja se on koristanut Levi’sfarkkujen nahkalappua 1800-luvun lopusta lähtien. Kilpailijat ovat tehneet omia versioitaan, esimerkiksi kaksi elefanttia, jotka yrittävät tehdä saman kokeen. Joskin nahkalappu on yhä olemassa, on nykyajan kuva usein toisenlainen: logon yksinkertaisista variaatioista aina kehittyneisiin monivärikuviin.

Kangaspala

Takataskukirjailun tavoin pikku kankaanpala viestittää farkkumerkkiä, vaikkakin sen tehtävä on osaksi heikentynyt kun merkit ovat matkineet toisiaan sen muotoilussa. Tekijä oli (jälleen kerran) eräs Levi’ s-räätäli, joka 1936, yrityksen innovatiivisimpana aikana, ompeli punaisen kankaanpalan oikeaan takataskuun sen merkiksi, että housut olivat Levi’ s-farkut. Siitä lähtien se on nähty jäljiteltynä tai muunneltuna melkein yhtä monella tavalla kuin on valmistajia.

Lahkeet

Perinteisesti lahkeet ovat määrittäneet farkkujen luonteen: Ramones-tiukoista pillifarkuista aina leveisiin hippihousuihin. Nykyään ei niinkään ole kyse valtavirran muodista, jossa kaikilla täytyy olla samat leikkaukset, vaan enemmänkin yksilöllisyydestä. Valinnan varaa todellakin löytyy. Aina voidaan myös keskustella siitä tulisiko farkun lahkeet kääntää vai ei.

Taskut

Basisti Me’Shell sanoi kerran sähköbassosta että siinä on ”neljä kieltä”. Piste. Samoin voisi sanoa farkuista: niissä on viisi taskua. Tietysti löytyy poikkeuksia, mutta vanha viistaskumalli pätee edelleen. Kaksi etutaskua on yleensä sijoitettu lahkeen sisäpuolelle, kun takataskut (jotka puuttuivat muuten kauan naisten farkuista) on useimmin ommeltu takamuksen päälle. Viides tasku on pieni ja perinteisessä mallissa se on oikean etutaskun sisäpuolella. Siihen voi työntää pienen kellon tai pari kolikkoa, tai vaikka sormuksen tai seteleitä.

Niitit

Tavallaan juuri niitit – usein kuparista valmistetut – tekevät farkuista farkut. USA:n patentti numero 139 121 koskien “taskuaukkojen kiinnityksen parantamista” hyväksyttiin 20 toukokuuta 1873, ja se teki keksijä Jacob Davisin ja rahoittaja Levi Straussin farkkujen isiksi. Niitatut housut eivät rikkoutuneet yhtä usein kuin niittaamattomat, ja San Fransiscon kullanhuuhtojat ottivat pian uuden keksinnön “farkut” omakseen.

Vyölenkit

Hyvät sille joka haluaa farkkuihin vyön, mutta myös sille joka haluaa näyttää ettei pidä mitään vyötä. Aina 30-luvulle saakka vyölenkkeihin lisättiin olkainnapit, jotka katosivat henkselimuodin myötä.

Vetoketju

Alun alkaen miesten farkkujen sepalus oli edessä, kun se naisilla oli sivulla tai selässä. 60-luvulla sepalus oli siirretty eteen myös naisilla. Itse vetoketjusta saamme kiittää ruotsalaista Gideon Sundbäckiä.